La vie est belle, mutta mitä se on saksaksi?

Voitteko uskoa, kävin äsken lounaalla ja söin ulkona. Siis ulkona ulkona kadulla. Marraskuussa. Ihanaa.Täällä on jo pari päivää ollut lähes 10 astetta lämmintä ja pilvetön taivas, en kyllä tiedä kuinka normaalia se on. Mutta istuskellessani siinä kadun kulmassa, mun suosikkipaikassa, joka on sellainen vanhaan apteekkiin tehty kiva pieni paikka, 2.90€ maksava herkkusieni- kanapasta edessäni, että on aika kivaa. Kävin siellä eilenkin syömässä ja otin gradupaperit mukaan, join milchkaffeeta jälkkäriksi ja tykkäsin vaan elostani.

Viikonloppuna ollaan lähdössä Antin kanssa meidän suurelle viikonloppureissulle. (Kylläpäs tuleekin käytettyä näitä suurellisia adjektiiveja). Päätettiin, että kun kerran täällä ollaan, niin ainakin yhtenä viikonloppuna lähdetään jonnekin. Haaveiltiin erityisesti Kakovasta, mutta rahatilanteen heiketessä se vaihtui Dresdeniin ja kassavirtojen edelleen heikennyttyä ollaan menossa...tsdaa, metsään! Aiotaan lähteä Berliinistä pohjoiseen sijaitsevaan luonnonpuistoon patikoimaan. Siellä pitäisi olla sellainen pitkä reitti jonkun kauniin järven ympäri, jonne suunnataan ja tarkoitus on yöpyä reitin varrella olevassa retkeilymajassa. Vaikka olisi toki ollut kiva katsastaa muitakin kaupunkeja, on tää lopulta aika hauska vaihtoehto. Berliinissä olo kun käy jo itsessään ihan kaupunkilomasta, joten ihan kivaa tehdä jotain tällaista. Voi kun sää nyt jatkuisi hyvänä!

E